Kotikaupunkina Rovaniemi – myös valmistumisen jälkeen?

Osallistuin 23.5.2019 Rovaniemellä järjestettyyn elinkeinoseminaariin, jossa paikalliset toimijat kävivät läpi työvoiman saantiin ja kaupungin elinvoimaisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen liittyviä haasteita. Yhtenä keinona työvoiman saamiseksi ja vakiinnuttamiseksi Lappiin esitettiin sitä, että yrittäjät jalkautuisivat useammin alueen oppilaitoksiin, joissa pystytään ottamaan opiskelijoista ”koppi” jo ennen valmistumista ja näin vaikuttaa siihen, että opiskelijat eivät karkaisi valmistuttuaan muille paikkakunnille. Rovaniemen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Esko Määttä totesikin omassa puheenvuorossaan osuvasti, että kaupunkimme ei voi toimia toisten kuntien työvoimareservaattina, josta työläisiä värvätään hyödyttämään muita alueita. Oppilaitosyhteistyön lisäksi ympäröivä luonto, edulliset asunnot ja myös puolison mahdollisuus työllistyä paikkakunnalle ovat tärkeitä tekijöitä työvoiman saannissa Rovaniemellä.

Jätkänkynttilä

 

Jätkänkynttiläsilta on maamerkki, joka näkyy kauas ja ihastuttaa niin matkailijoita kuin paikallisiakin.

Olen tällä hetkellä lopettelemassa opintojani Lapin yliopistossa, ja joudun pian tekemään valintoja sen suhteen, mihin suuntaan kulkuni valmistumisen jälkeen. Omat työllistymismahdollisuudet ilman muuta vaikuttavat päätökseen, minkä lisäksi tulee ajateltua myös asumiskustannuksia, paikallisten palvelujen toimivuutta ja puolison työllistymismahdollisuuksia Rovaniemellä. Jäämisessä tai lähtemisessä on kyse myös arvovalinnan pohtimisesta: millaiseen ympäristöön haluan viedä vastahankitun osaamiseni ja keitä haluan työni hyödyttävän?

”Rovaniemellä on Sitä Jotain, jonka vuoksi jäädä paikkakunnalle. Houkuttimena ei ole ainoastaan upea luonto ja maisemat vaaroineen, jokineen ja yöttömine öineen, vaan myös kattavat palvelut, ystävälliset ihmiset ja ainutlaatuinen, Etelä-Suomea rennompi ja kiireettömämpi elämänmeno.”

Arktikumin lasiputki

 

Artkikumin rannassa voi bongailla komeita myrskypilviä tai vaikkapa alueen historiaa: kuvan oikeassa reunassa näkyy palanen alueella toimineiden puusahojen sillan tukipilarista.

Olen viettänyt Rovaniemellä nyt kuusi tapahtuma- ja kokemusrikasta vuotta. Jos olisin aikoinaan lukiossa uskonut opinto-ohjaajani suosituksia Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle tai Jyväskylään muuttamisesta – suurin osa kotipaikkakuntani nuorista pakkautuu johonkin edellä mainituista – olisin jäänyt todella paljosta paitsi. Ainakin muualta tulleiden yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa Rovaniemeltä pois muuttaminen tuntuu kuitenkin olevan automaatio – Rovaniemi on opiskelijalle nimenomaan opiskelukaupunki, jossa vietetään muutama vuosi ja lähdetään valmistumisen jälkeen muualle. Voisin kuvitella, että osittain tästä syystä on hankala luoda työvoiman jatkuvuutta vaihtuvuuden ollessa suurta. Suureen kysymykseen siitä, mistä syistä opiskelija ei jää Rovaniemelle, on toki useita vastauksia: palvelujen kattavuus ja saatavuus eivät kenties ole sillä tasolla, mihin eteläisessä Suomessa on totuttu, joukkoliikenne ei kulje yhtä usein ja sen käyttäminen on kalliimpaa, oman alan työpaikkaa ei välttämättä löydy, ja sosiaalinen turvaverkko on monilla jäänyt Etelä-Suomeen, ja on ilman muuta ymmärrettävää, että perusturvallisuuden tunnetta halutaan vahvistaa hakeutumalla lähelle perhettä ja ystäviä.

Itse kuulun siihen joukkoon, jonka mielestä Rovaniemellä on Sitä Jotain, jonka vuoksi jäädä paikkakunnalle. Houkuttimena ei ole ainoastaan upea luonto ja maisemat vaaroineen, jokineen ja yöttömine öineen, vaan myös kattavat palvelut, ystävälliset ihmiset ja ainutlaatuinen, Etelä-Suomea rennompi ja kiireettömämpi elämänmeno. Vuokra kuitenkin täytyisi saada maksettua, ja päivittäin olisi mukava jotain syödäkin, joten työllistymismahdollisuuksia on pakko ajatella sinä yhtenä määrittävänä tekijänä, jonka perusteella tuleva asuinpaikka määräytyy. Luovan alan tekijänä olen jo opintojen alussa tottunut ajattelemaan, että työsarkani tulee väistämättä olemaan jossakin etelämmässä työpaikkojen sijoittuessa suurimmaksi osaksi sinne. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla: Likiliike-työharjoitteluni myötä myös itseni työllistäminen omilla ehdoillani – käytännössä siis yrittäjyys – on noussut oikeasti potentiaaliseksi työllistymisvaihtoehdoksi. Näin pystyisin tekemään haluamani arvovalinnan, jossa osaamiseni – ja maksamani veroeurot – jää hyödyttämään Rovaniemeä ja rovaniemeläisiä, kaupunkia ja yhteisöä, jotka koen omakseni ja jonka kehittymisen eteen haluan antaa oman työpanokseni.

Sampoaukio, Rovaniemi

 

Rovaniemen parhaisiin ominaisuuksiin kuuluu se, että kaupungin alueella kaikkialle pääsee helposti ja nopeasti polkupyörällä – kuka väitti, että oma auto olisi täällä välttämätön?

Itsensä työllistäminen ei kuitenkaan ole kaikille vaihtoehto. Siksi haastankin kaikki rovaniemeläiset yritykset, yhteisöt ja muut työllistäjät pitämään opiskelijoista kiinni. Tarjotkaa mahdollisuuksienne mukaan työharjoittelupaikkoja, vierailkaa oppilaitoksissa, olkaa toimissanne opiskelijamyönteisiä ja muistuttakaa opiskelijoita siitä, että myös Rovaniemelle työllistyminen paikallisen toimijan leivissä on vaihtoehto.